Äiti rakastaa sitä, kun pääsee ilmaisemaan omia mielipiteitään muiden elämästä. Useimmiten asiat ovat jonkun vikaa tai syytä ja siinä vellotaan hetkestä toiseen.
Se negatiivisuuden ilmapiiri on kuin myrkky mikä leviää ympärilleen. Samalla hän on omasta mielestään sen aina oikeassa olemisen lisäksi hyvä ja lempeä ihminen. Häneltä kysyttäessä empatiaa oikein tihkuu ja pursuaa yli laidan. Hän itse on omasta mielestään positiivisella asenteella suhtautuva ja muuta mukavaa.

Kuitenkin aina mahdollisuuden tunne se naamio karisee ja negatiivisuuden myrkky tekee töitään. Se, että olen kuullut eri versioita yhdestä ja samasta asiasta on osa sitä myrkyn toimintaa. Totuuden myöntminen ei onnistu, eikä ainakaan sen kohtaaminen. Olen tiennyt sen jo pitkään. Joidenkin asioiden käsittely romuttaisi äidin elämän ihan täysin. Yksi niistä on tämä blogi. Se, että käsittelen näitä asioita omalla tavallani on hänelle vierasta.

Äidin mielestä terapia on sitä, että vellotaan vanhoissa ja syytetään siitä sitten vanhempia. Ainakin oli ennen. Siis silloin kun itse aloitin terapian. Useammankin kerran sain epäsuorasti kuulla sen olevan turhaa ja ajan haaskuuta. Juuri sitä, mistä ei ole hyötyä. Vähintään sitä vanhempien syyttelyä ja itkeskelyä. Mitä se ei minulla ollut. Minun eteeni nostettiin ihmisiä kehumalla, jotka olivat pärjänneet itse ja ehkä mahdollisesti ottaneet itseään niskasta kiinni. Tai vaihtoehtoisesti katsoneet elämää silmiin. Koin sen vähättelynä ja nolaamisena. Ihan kuin olisin käynyt terapiassa turhaan, vaikka tosiasiassa olin niin hukassa, että oli vaikea puhua mistään.

Tällä hetkellä mieleni käsittelee asioita mitä terapeutti yritti kaivamalla kaivaa esille. Äitisuhteesta puhuttaessa mieleni käänti sen aina pois. Aina. En ollut valmis käsittelemään näitä asioita ja olisin varmastikin seonnut lopullisesti jos olisin muistanut puoliakaan tästä.

Tiedän tämän kaiken olevan osa prosessia jossa minun pitää oppia päästämään irti. Jotta voin päästää irti, minun täytyy löytää asioille hyväksyntä. En voi vain haudata näitä. Pitää ensin vähän käännellä ja tutkia ja sitten antaa mennä. Kyllä sekin hetki vielä tulee.