Muutoksia.

Olen vuoden aikana tehnyt havaintoja ihmisistä.

Äitini tarkastelu on ollut järkyttävää, mutta myös elävöittävää. Olen pystynyt havaitsemaan itsestäni epämiellyttäviä käytösmalleja ja pystynyt muuttamaan niitä.

Äitini negatiivisuus leviää ympärilleen kuin pöly. Hänen mielestään hänellä on oikeus sanoa asioista ja ihmisistä mitä vain. Haukkua kaikki, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä. Tämä on tietysti valunut myös alaspäin. Sisareni tekee samaa. Täsmälleen samaa. Hänen mielestään ongelmat hänen elämässään ovat aina jonkun muun syy ja syyttely on iso osa hänen elämäntapaansa. Muiden, paitsi itsensä.

Veljeni on perinyt äitini käytöstapoja myös. Niin hyvässä kuin pahassakin. Toinen veljeni sanoo juuri sen mitä sylki suuhun tuo ja toinen ei osaa ajatella muita kuin itseään. Toki nämä piirteet voisivat löytä heistä ilman äitiäkin.

Yksi piirre mistä olen pääsemässä eroon on muiden ihmisten "haistelu" eli heidän mielentilan arviointi ja sen mukaan pelaaminen. Olen aiemmin pyrkinyt pitämään ihmiset tyytyväisinä muun muassa siirtymällä sivuun ja antamalla periksi. Nyt olen lopettanut sen. En ole ruvennut ilkeäksi tai riidanhaluiseksi, vaan pyrkinyt päättäväisesti sanomaan mitä mieltä olen. Äitinihän tekee niin että mielistelee ja sen jälkeen selän takana haukkuu nämä ihmiset. Arvostelee heidät ja toteaa lopuksi ettei hän tekisi niin.

Olen myös ruvennut sanomaan äidille vastaan. Pyytänyt häntä lopettamaan sen mollaamisen ja keskittymään johonkin muuhun. Hän on tästä joka kerta suuttunut. Joka kerta.

Erään tärkeän havainnon tein myös. Olin puhunut äidille siitä, miten positiivisten esimerkkien kautta saa oikeasti paljon enemmän aikaan kuin negatiivisten ja jatkuvalla komentamisella. Saman viikon aikana hän istui sisareni kanssa pöydän ääressä ja halveksuen naureskeli positiiviselle kannustamiselle kurinpidon sijaan. Olin järkyttynyt tästä. Istuin vieressä. Äitini katsoi minua hetken ja nolostui. Ei kai tajunnut että olin siinä. Naureskelu silti jatkui, mutta äitini oli silminnähden levoton.

Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miten olen päässyt irti useasta negatiivisesta ja minulle haitallisesta asiasta. Jäljellä on vielä ihmisiä, joiden läsnäollessa tulee fyysisesti paha olo. Olen iloinen uusista ihmisistä elämässäni, joita on tullut kuin varkain.

Sellainen joutaa mennä, mikä ei toimi ihmisen parhaaksi.

Vuosikatsaus.

Heinäkuusta 2015 Toukokuuhun 2016.

Heinäkuussa
- Aloitin akupunktion
- Sain asunnon
- Pakkasin
- Kohtasin tilanteen, missä tulevaa muuttoani epäiltiin ja yritettiin päästä valintani yli. Olinhan tehnyt valinnan itsenäisesti, ilman äitini apua ja se oli hänelle kauhistus.
- Nautin kesästä

Elokuussa
- Muutin
- Jatkoin akupunktiossa
- Ihastuin asuntooni
- Totesin että kotini on vain minua varten, eikä tänne ole mitään asiaa ihmisillä joilla on negatiivinen mieli.

Syyskuussa
- Purin ja järjestelin edelleen tavaroita
- Kävin sisäistä kriisiä
- Havahduin ahdistuneisuuden vähentymiseen akupunktion aloittamisen jälkeen
- Rakastin asuntoani ja asumistani siinä
- Ihastelin valoisaa syksyä

Lokakuussa
- Kuntoutin itseäni
- Taistelin lainmukaisista oikeuksistani
- Luin kirjallisuutta ja koin heräämisen hetkiä
- Löysin itsestäni voimaa
- Lähdin mukaan vapaaehtoistöihin

Marraskuussa
- Otin vastaan epätoivoisen tuntuisen haasteen
- Suututin äidin useaan kertaan olemalla itsenäinen
- Tajusin miten paljon paremmin voin tässä vapaammassa ilmapiirissä
- Nauroin paljon

Joulukuussa
- En viettänyt joulua omasta tahdostani
- Selvisin epätoivoisen tuntuisessa haasteessa
- En ahdistunut pimeydestä
- Joogasin

Tammikuussa
- En pitänyt lumesta
- Odotin valoa saapuvaksi
- Löysin sisäisen valoni
- Järkytin äitiäni sanomalla hänelle vastaan
- Vietin paljon aikaa yksin

Helmikuussa
- Jouduin kriisiin ja päätin taistella
- En tarvinnut taistelusta selviämiseen muita ihmisiä
- Koin shokkitärinöitä
- Joogasin enemmän
- Selvisin kriisistä, sain tarvitsemaani apua oikeilta tahoilta
- Katsoin paljon eläinvdeoita

Maaliskuussa
- Hyppäsin ison altaan syvään päähän (vertauskuvallisesti)
- Rytmitin arkeni uusiksi
- Tiesin selviäväni mistä vain
- Tuntui kuin olisin valloittanut vuoren omin voimin
- Itkin onnesta

Huhtikuussa
- Sain päätöksen missä on leima pysyvästi, jos niin on tarve
- Sairastin virustaudin ja laihduin vaatekoon
- Juhlin ystävien kanssa etukäteen
- Sain uusia kavereita
- Puutuin koulukiusaamiseen
- Kävin isolla musiikkikeikalla
- Nautin elämästä

Toukokuussa
- Katsoin vauvaa ja näin menneitä elämiä
- Virkkasin
- Kuuntelin äitini haukkuja milloin kenestäkin
- Todistin perheväkivaltaa ja ahdistuin pitkästä aikaa
- Muistin asioita, joiden kohdalla jälleen lamaannuin hetkellisesti
- Otin askeleen kohti sellaista olotilaa missä haluan olla.
- Istuin parvekkeella nauttimassa luonnosta.
- Leivoin kakkuja